Uusi trendi: intermittent fasting eli pätkäpaasto

Vaikka säännöllinen ateriarytmi ja aamupalan syöminen on liitetty tärkeiksi osiksi terveellisiä syömistapoja, yhä useampi suomalainenkin jättää aterioita välistä – suunnitellusti. Pätkäpaasto, eli intermittent fasting, tarkoittaa nimensä mukaisesti osa-aikaista paastoamista. Yleisimmät toteutustavat ovat ns. 5:2 ja 16:8. Ensimmäisessä syödään normaalisti viitenä päivänä viikossa ja hyvin kevyesti kahtena. Jälkimäinen paastotapa toteutetaan päivittäin, jolloin kaikki päivän ateriat syödään tavallista lyhyemmän ruokaikkunan sisällä (esim. 8 tuntia), ja loppuaika vuorokaudesta paastotaan. Vaikka pätkäpaasto mielletään usein joko laihduttajien painonhallintakeinoksi tai kehonrakentajien kikaksi polttaa rasvaa mahdollisimman tehokkaasti, voi se tarjota monia terveyshyötyjä myös heille, jotka ovat painoonsa tyytyväisiä. Pätkäpaaston toteuttaminen on yleensä melko vaivatonta. Helpoin tapa toteuttaa esim. 16:8-tyyppinen paasto on se, että jättää aamiaisen syömättä ja aterioi ensimäisen kerran vasta lounasaikaan tai alkuiltapäivästä. Näin ruokaikkuna asettuu melko luontevasti haluttuun rytmiin.

Paastolla diabetes kuriin?

Viiime vuosina pätkäpaastoja on tutkittu paljon, ja vaikuttaakin siltä, että pätkäpaastoilu voi ehkäistä diabetestä. Paaston aikana kehon kolesterolitasot ja tulehdustila laskevat. Samalla myös rasvanpoltto kiihtyy ja solujen uusiutuminen tehostuu. Diabetikoiden iloksi on mainittava, että pätkäpaaston on todettu laskevan instuliinitasoja. Tällaiset uutiset ilahduttavat kakkostyypin diabeteksen ollessa yhä laajemmalle levittäytyvä ongelma. Diabeetikoiden lisäksi perusterveet saavat usein paastosta hyötyä. Erityisesti nousseet energiatasot, puhdistautumisen tunne ja virkeys mainitaan paastoa seuranneiksi asioiksi. Erityisesti piristäytymisen tunne johtunee usein paastoa seuraavasta ketoosista. Ketoosissa kehon glukoosivarastot tyhjenevät muutamassa päivässä, ja keho alkaa käyttää mm. ketoaineita energianlähteenään. Pitkäaikaissairauksia sairastavien ja syömishäiriötaustaisten kannattaa tosin keskustella lääkärin kanssa ennen paaston kokeilemista. Mikäli ruokailuun on aiemmin liittynyt häiriöitä, kuten kalorien rankkaa rajoittamista, pätkäpaasto saattaa ruokkia vanhoja oireita. Varsinkin paaston alussa myös liikunta voi tuntua tavallista raskaammalta, mutta tilanne yleensä korjautuu viimeistään parissa viikossa keho totuttua uuteen rytmiin. Pätkäpaasto auttaa myös säästämään aikaa, sillä aamuin aikaa ei mene aamiaisen valmistamiseen, eikä päivää tarvitse suunnitella kolmen tunnin ateriavälien mukaan.

Pelkkä paastoaminen ei riitä

Syöminen ja paastoaminen on vain yksi osa tervellisiä elämäntapoja. Kokonaisuuden kannalta pelkällä paastolla ei saavuta vielä optimaalisia terveyshyötyjä, vaikka tutkimusten valossa näyttääkin siltä, että pätkäpaasto sopinee monille. Terveellisen elämän peruspilarit ovat vanhat tutut: ruoka, lepo ja liikunta. Kävely on ollut luontainen osa ihmisten elämää vuosituhansien ajan. Siksi kannattaa panostaa myös kenkiin. Esimerkiksi Rieker kengät sopivat lenkkeilyyn , ainakin jos kyseessä on kävelylenkit tai arjen hyötyliikunta. Muutaman viikottaisen rankan treenin sijasta aktiivisella elämäntavalla on suuremmat terveysvaikutukset. Mikäli päivät kuluvat autossa, näyttöpäätteen edessä ja sohvalla istuen, spinning-tunti silloin tällöin ei riitä ylläpitämään terveyttä ja kuntoa. Pätkäpaaston ajatusta voi laajentaa muillekin elämän osa-alueille: pyri välttämään istumista, ja istu mieluiten vain lyhyitä aikoja vuorokaudessa. Vaikka jokainen liikuntakerta tai terveellinen ateria on askel oikeaan suuntaan, parhaimmat vaikutukset ovat pysyvillä elämäntavoilla. Mikäli pätkäpaaston toteuttaminen tuntuu itselle luontaiselta ja hyvältä keinolta rytmittää syömistä, eikä paastoille ole lääketieteellisiä esteitä, paastoamiselle ei ole esteitä.